sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Se on sillälailla, ettei se ole milläänlailla

Epämääräistä haahuilua kameroiden kanssa, siitä oli tämä päivä tehty.

Viimeviikkoina kuvia on tullut räpsittyä enemmän, kuin paljon. Tämä liittyy erääseen duuni projektiin, ei mihinkään kodak-kärpäsen puremaan. No oli miten oli ja mielummin mitenvaan suuntasimme läheltämme löytyvään entisajan kylään kamerat heiluen.







 Kylä on rakennettu muurien suojiin. Paikasta löytyy muunmuassa kievari, jossa voi melkein nähdä miehet istumassa kolpakkoidensa kera, pikkuriikkinen kirkko sekä suutarin ja apteekkarin talot.  Paikka on restaroitu ja lavastettu niin hyvin, että on helppo herättää kylä mielessään eloon. Melkein ärsyynnyin ajatuksesta, että tässä kylässä kenelläkään ei ole mitään yksityisyyttä ja pihoilla juoruillaan jatkuvasti naapureiden tekemisistä...









Sadannenkerran nämä nurkat koluttuamme (ollaan täällä tosiaan vierailtu kyllästymiseen asti, ja tää reissu oli ainoastaan tarkoitettu hifistelylle) jatkoimme kohti leipä ostoksia.


Sympaattinen piha kaikessa sekametelissään, josta saa viikonloppuisin parasta uunituoretta leipää.



Paikkaa ei ole kovin vaikeaa spotata kauempaakaan..
Matkalla kotiin oli pakko vielä pysähtyä ihmettelemään näkyä kylpyamme ja hevoset autotien varressa.
Toisaalta tämä oli huojentava näky, koska edellisellä kerralla ohi ajaessa hepat olivat tien toisella puolella omakotitalon pihalla. Ja älkää hämääntykö, kyseinen piha on tarpeeksi iso korkeintaan vahtikoiran reviiriksi. Tai ehkä chiuaualle (menikö oikein?). Mutta siiinä ne nökötti rivissä portin takana _ kolme hevosta. Nyt niillä oli sentään kokonainen pelto laidunnetavana (ja kylpyamme!).




Raasut oli hellyydenkipeitä ja tunkivat mahdollisimman lähelle tekemään tuttavuutta. Me oltiin kyllä enemmän peloissaan, kuin innoissaan tästä seikasta.


Tästä suunnattiin vielä kauppaan ostamaan iltaruokaa leipäsaaliin seuraksi. Tajuttiin, ettei käteistä tullut kun 10euroa matkaan, joten täytyi suunnitella ostokset tarkkaan. Makkarahyllyt ei oikein hevosten jälkeen inspannut, ja kassalle kiikutettiin 2 sitruunaa, 6 tiiliskivi maitoa sekä täytekakku. Mahtava yhteistyön ja hyvän suunnittelun tulos... Money well spend?

Koska minulla on käsittämätön fiksaatio graffitteihin, tiiliseiniin ja jätelavoihin oli ehdottoman tärkeää räpsäistä vielä pari kuvaa kaupan takaa.



Verkkokalvot tärisevät vieläkin tämänpäivän kuvarallista. Useita satoja valokuvia kertyi läpikäytäväksi niin maalta kuin mereltä. Ehkäpä tämä täytyneen ratkaista lasillisella viiniä ja siirtymällä katsomaan unikuvia.

Hyvää yötä!

perjantai 28. syyskuuta 2012

Kävelyllä Lissabonissa

Viimeviikolla lauantai kävelyllä Lissabonissa. Lissabonissa on vielä monta paikkaa, mitkä meillä on koluttavana. Otettiin kuitenkin taas yksi askel kohti parempaa kaupunkituntemusta.




Lissabonin katukuvaan kuuluu oleellisesti rämät sporat. Jotkut linjat ajavat ainoastaan yhtä kukkulaa ylös-alas.



Perillä mäen päällä. Me käveltiin, koska kävelemällä ehtii näkemään paremmin kaikki överit maalaukset, jotka koristaa talojen seiniä.








Lauantai aamupäivänä Bairro Alto on likainen ja haiseva. Pesuautot lakaisee tuhansia tyhjiä muovituoppeja muuten autioilta kaduilta. Roskan ja virtsan määrästä päätellen meininki on iltaisin aika erilainen. Itse en oo viikonloppuiltaa vielä kys. paikassa kokenu.



















Ylhäällä oikealla oleva miimikko/patsastelija on ehkä väsynein mitä oon ikinä nähny. Sen harvan kerran ku on sen nähny patsastelemassa/miimikoimassa se huojuu ja heiluu miten sattuu. Useammin sen on kuitenki nähny pitämässä breikkiä. Sen pahvitaulussa on huvittavasti piirretty "kamera = €" 

Yllättäen pienellä lenkillä sai vierähtämään monta tuntia, eikä oikeastaan tehty mitään muuta ku käveltiin ja katteltiin. Kunnon turisteilut Lissabonissa siis vielä kokematta.

Kotiin päästyämme saatiin ihastella (taas) mieletöntä auringonlaskua!