Making of

 

Gorgeous chaos

Parasta inspiraatiota mulle on ehdottomasti toiset ihmiset. Mielenkiintoisimmilla tyypeillä on jalat tiukasti maassa mutta pää korkealla pilvissä.

Vahvat, upeat ja kauniit ihmiset ovat sekoitus herkkyyttä ja haavoittuvuutta sekä itsevarmuutta ja rohkeutta. Heistä huokuu elämänkokemuksen mukanaan tuoma viisaus. Upean tapauksen erottaa tavasta, jolla hän kantaa itsensä, hänen unelmistaan ja päämääristään ja ennenkaikkea hänen silunsa peilistä eli silmistä.

Kuva: weheartit

Beautiful people don't just happen

Ps. Kannattaa muuten katsastaa Beyoncen inspiroiva dokkari Life is But A Dream.

At some point you just have to let go

Luna tuli minulle sattuman kautta sen aikaisen esimieheni kautta. Luna sisaruksineen oli löytynyt Viipurin metsistä ja koko pentue Lunaa lukuunottamatta oli jo löytänyt uuden kodin suomesta. Esimieheni toimi tällaisille uudelleen sijoitus koirille sijaiskotina ja sattui tuomaan tuon rääpäleen työpaikalle eräänä iltana... Muutamia viikko ja papereiden allekirjoituksia myöhemmin oli Luna ihan kokoaikaiskodissa. 

Lunan luonne on ollut aina krhm...aavistuksen villi. Sen menohalut on aika kyltymättömät ja sanotaanko että sen ajokoira perimä ottaa aika helposti vallan Saksanpaimenkoira perimästä.

Tänne muutettuamme pääsi Luna viettämään päiviään isolla pihalla vapaana juosten. Sanomattakin on selvää että se alkoi voimaan paremmin. 

Jo jonkin aikaa on Luna haikaillen katsellut koti aidan takana siintävää peltomaisemaa ja siellä loikkivia pupujusseja. Kauan siinä kesti ennen kuin se tajusi kuinka helposti aidan yli oli loikata. Ensimmäisellä kerralla kauhun ja pelon sekainen tunne valtasi koko kehon, kun lenkille lähtiessäsi ei pihalla ollutkaan koko koiraa... Helpotuksen ja riemun määrää on myöskin vaikea kuvailla, kun kahden tunnin etsimis lenkin jälkeen höntti odottaakin kotiportilla häntä heiluen. 

Parin päivän sisään alkoi karkuretket toistua, mutta joka kerta se palasi pihalle joko kutsuessa tai omataoimisesti. Oli päätösten aika. Rakennetaanko porttiin korkeat aidat, kahlitaanko se kettinkiin, lukitaanko se sisään...miten se saadaan pysymään pihalla..?  

Vietiin ajatusta vielä pidemmälle..Miksi se oikeastaan pitäisi saada pysymään pihalla? Luna tulee toimeen naapureiden koirien kanssa ja muutamilta karkureissuilta se onkin löytynyt kyseisten kaverien kanssa leikkimästä. Luna myös rakastaa kaikkia ihmisiä...

Samaan aikaan ajatuksen kanssa katselin keittiön ikkunasta Lunaa taas pellolla häntä heiluen pupujusseja jahtaamassa ja totesin että se on jo päätöksensä tehnyt. 

Sen verran huolestunut kuitenkin että nametagit puhelinnumeroineen on löydyttävä

Me ollaan naureskeltu että Lunasta on tullut päivä päivältä enemmän ja enemmän Portugalilainen ja se pitää täysin paikkansa. Sen piha-alue kasvoi kerralla kattamaan koko naapuruston ja nyt se viettää päivät vapaana ja pellolla tai naapureiden koirien kanssa pihalla juosten. Tässä järjestelyssä on tietysti omat riskinsä, mutta itseni ja omien pelkojen takia ei kannata ketään kahlita.

Se tulee kotiin huudettaessa tai ihan omatoimisesti. Sanomattakin on selvää että se voi entistä paremmin.

Kumman sinä valitsisit...?

Mikäs kiire meillä on tässä valmiissa maailmassa

Täällä on joutunut väkisinkin totuttelemaan siihen, että kaikki ovat myöhässä... lähes aina. Tämä on ollut mulle erityisen vaikeaa, koska yksinkertaisesti ja rehellisesti en erityisesti fanita myöhästelyä. Musta se on vaan epäkohteliasta. Täällä jopa puolentunnin-tunnin myöhästyminen on ok ja ihan normaalia. Toisinaan toinen ei tule paikalle laisinkaan (siitä tai myöhästymisestä ei toki mitään  ilmoiteta). 

No ehkä pitäisi itsekkin välillä unohtua enemmän pikkukujille, katukahviloihin tai hyville aalloille. Täällä ei ole kiire ja kyllähän niihin tapaamisiin ehtii myöhemminkin.

Näissä maisemissa odoteltiin erästä herraa, ja kyllä, "odottamisen" sijaan fiilisteltiin kaikkea ympärillämme ja lopuksi lähdimme takaisin kotiin ilman, että olimme edes kyseistä herraa nähnyt. Muistikortille jäi kuitenkin ihania kuvia ja keuhkot saivat raitista ilmaa. Uuden tapaamisenhan voi sopia vaikka seuraavalle päivälle, tai sitä seuraavalle.

Dawn Patrol

Kelit on olleet viimeviikkoina taas kohtalaisen myrskyisät, eikä veteen ole päässyt mitenkään liian usein. Lauantaina otettiin ja lähdettiin aamun hämärässä ajelemaan Penicheen päin missä kelin piti olla oikein kohdallaan.

Dawn Patrolit eli aamuhämärän surffit on ihan huippuja. Ajomatkat on rauhallisia, auringon nousut parhaimmillaan eeppisiä ja rannat yleensä autioita.

Ennusteet osoittautu paikkansa pitäviksi ja Lagide rullasi pienenä mutta lasisena ja saatiin olla melkeen kahestaan vedessä vaikka olikin lauantai.. Aikanen lintu aallot nappaa.

Näillä keleillä tulee joka kerta tehtyä uusi ennätys kuinka nopeasti se märkkäri meneekään päälle puhumattakaan siitä kuinka nopeasti se lähtee pois päältä sessareiden jälkeen. All in all, kannatti herätä aikaisin. 

Ystävänpäivä

Täällä satiin ystävänpäivän kunniaksi kylpeä auringonvalossa. Vaelleltiin puolihuolimattomasti ympäri Ericeiran katuja, päädyttiin vahingossa mielenkiintoiseen asuntonäyttöön, käytiin tutkimassa etukäteen huomiselle sovitun asuntonäytön lokaatio, haisteltiin rannalla meri-ilmaa, ja nautiskeltiin oman pihan rauhasta.

Tätä symppis taloa mennään katsomaan huomenna

Uskotteko, jos kerron, että tämän rötiskön sisällä piilee alemmankuvan mukainen aarreaitta.

Oon ihan sisustuspäissäni näistä...

joojoo... Tää nyt oli vaan jotenkin pakollinen tänään

Hyvää ystävänpäivää kaikille ihanille! Toivottavasti teillä oli kiva päivä ja teitte paljon hyviä muistoja.