Luna tuli minulle sattuman kautta sen aikaisen esimieheni kautta. Luna sisaruksineen oli löytynyt Viipurin metsistä ja koko pentue Lunaa lukuunottamatta oli jo löytänyt uuden kodin suomesta. Esimieheni toimi tällaisille uudelleen sijoitus koirille sijaiskotina ja sattui tuomaan tuon rääpäleen työpaikalle eräänä iltana... Muutamia viikko ja papereiden allekirjoituksia myöhemmin oli Luna ihan kokoaikaiskodissa.
Lunan luonne on ollut aina krhm...aavistuksen villi. Sen menohalut on aika kyltymättömät ja sanotaanko että sen ajokoira perimä ottaa aika helposti vallan Saksanpaimenkoira perimästä.
Tänne muutettuamme pääsi Luna viettämään päiviään isolla pihalla vapaana juosten. Sanomattakin on selvää että se alkoi voimaan paremmin.
Jo jonkin aikaa on Luna haikaillen katsellut koti aidan takana siintävää peltomaisemaa ja siellä loikkivia pupujusseja. Kauan siinä kesti ennen kuin se tajusi kuinka helposti aidan yli oli loikata. Ensimmäisellä kerralla kauhun ja pelon sekainen tunne valtasi koko kehon, kun lenkille lähtiessäsi ei pihalla ollutkaan koko koiraa... Helpotuksen ja riemun määrää on myöskin vaikea kuvailla, kun kahden tunnin etsimis lenkin jälkeen höntti odottaakin kotiportilla häntä heiluen.
Parin päivän sisään alkoi karkuretket toistua, mutta joka kerta se palasi pihalle joko kutsuessa tai omataoimisesti. Oli päätösten aika. Rakennetaanko porttiin korkeat aidat, kahlitaanko se kettinkiin, lukitaanko se sisään...miten se saadaan pysymään pihalla..?
Vietiin ajatusta vielä pidemmälle..Miksi se oikeastaan pitäisi saada pysymään pihalla? Luna tulee toimeen naapureiden koirien kanssa ja muutamilta karkureissuilta se onkin löytynyt kyseisten kaverien kanssa leikkimästä. Luna myös rakastaa kaikkia ihmisiä...
Samaan aikaan ajatuksen kanssa katselin keittiön ikkunasta Lunaa taas pellolla häntä heiluen pupujusseja jahtaamassa ja totesin että se on jo päätöksensä tehnyt.
 |
Sen verran huolestunut kuitenkin että nametagit puhelinnumeroineen on löydyttävä |
Me ollaan naureskeltu että Lunasta on tullut päivä päivältä enemmän ja enemmän Portugalilainen ja se pitää täysin paikkansa. Sen piha-alue kasvoi kerralla kattamaan koko naapuruston ja nyt se viettää päivät vapaana ja pellolla tai naapureiden koirien kanssa pihalla juosten. Tässä järjestelyssä on tietysti omat riskinsä, mutta itseni ja omien pelkojen takia ei kannata ketään kahlita.
Se tulee kotiin huudettaessa tai ihan omatoimisesti. Sanomattakin on selvää että se voi entistä paremmin.
Kumman sinä valitsisit...?